Tälle sivulle olemme koonneet vastauksia translasten ja -nuorten sekä heidän läheistensä kohtaamiin kysymyksiin.

  • Hengitä syvään. Ei mitään hätää: mitään asioita ei tarvitse ratkaista nyt heti, eikä mitään peruuttamatonta tapahdu noin vain, nopeasti.
  • Kerrothan lapselle, että rakastat häntä ja että olet kiitollinen siitä, että hän uskalsi kertoa sinulle tämän. Muistuta lasta, että olet hänen tukenaan.
  • Etsi tietoa ja lue esimerkiksi verkkosivuiltamme löytyviä juttuja sukupuoliltaan moninaisista lapsista ja nuorista Mediassa-osiosta.
  • Kysy lapselta, mitä hän toivoisi tapahtuvaksi nyt heti ja lähivuosina. Millä nimellä hän haluaisi itseään kutsuttavan?
  • Uuden nimen valittuanne voitte vaihtaa sen kaikkialle, minne mahdollista: yleensä ainakin kirjastot, terveydenhoitopalvelut ja kanta-asiakaskortit on mahdollista muuttaa. Samoin koulun Wilma-järjestelmiin ja vastaaviin nimen vaihtaminen on täysin mahdollista, eikä koulu voi sitä kieltää. Maistraatista voi anoa nimenmuutosta myös virallisesti. Lisätietoja nimenmuutoksesta löydät Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta.
  • Hakekaa vertaistukea! Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksella (SMOK) on runsaasti vertaistukiryhmiä. SMOKin kautta voi myös pyytää tavata koulutetun vertaiskeskustelijan, joko transihmisen tai läheisen. SMOKin vertaistukikalenteri.
    Myös Setan verkkosivuilta ja paikallisjärjestöistä löytyy vertaistukea sekä läheisille että transihmisille. Myös meiltä voit kysyä lisää neuvoja sopivan vertaistuen löytämiseksi.
  • Sukupuoli-identiteetin diagnosointitutkimuksiin voi hakeutua vasta lähempänä 13 vuoden ikää. Itse sukupuoli-identiteetin tutkimusprosessi vie useamman vuoden, eikä esim. kirurgisia toimenpiteitä tehdä ennen 18 vuoden ikää. Ei tarvitse todellakaan pelätä, että prosessi etenisi liian nopeasti, eikä matkan varrella olisi aikaa pohtia ja harkita asiaa. Tutustu sukupuoli-identiteetin tutkimusprosessikaavioon (pdf).

Voit ottaa meihin yhteyttä sähköpostitse osoitteessa info@transperheet.fi, Facebook Messengerissä tai Instagramin ja Twitterin yksityisviestien kautta. Tietojasi ei säilytetä, eikä niitä luovuteta eteenpäin kolmansille osapuolille.

Voit myös ottaa yhteyttä Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskukseen. Sitä kautta voi löytää esimerkiksi vertaiskeskustelijan lapselle ja koko perheelle.

Psykososiaalista tukea tulisi olla tarjolla perusterveydenhuollossa ja/tai kouluterveydenhoidossa myös sukupuolen moninaisuuteen liittyvissä asioissa, mutta käytännössä asiantuntemusta ei vielä jokaiselta paikkakunnalta löydy.

Moni vanhemmilleen kaapista ulos tullut on käyttänyt keinona kirjoittamista: whatsapp, sähköposti, kirje, mikä vain luontevimmalta tuntuu. Tällöin vanhemmalla on aikaa omien tunteiden käsittelyyn, eivätkä ne ryöpsähdä heti kaapista ulos tulevan silmille.

Vanhemmille oman lapsen kaapista tulo voi olla hämmentävää, ja ajan antaminen heille on viisasta.

Myös Sinuksi-palvelu on julkaissut hyvän oppaan kaapista tulon avuksi. Pääset Sinuiksi tuleminen: turvallinen ulostulo -oppaaseen tästä linkistä (pdf)

Murrosiän jarruttamiseen tähtäävät blokkerihoidot ovat Suomessa periaatteessa hoitovalikoimassa, mutta käytännössä niitä ei kuitenkaan ole mahdollista saada. Suomessa blokkerihoitojen saaminen edellyttää diagnoosia, jota ei yleensä anneta ennen 15-16 vuoden ikää, jolloin blokkereilla ei enää ehditä jarruttaa murrosikää. Yksityislääkäritkään eivät yleensä määrää blokkereita ohi julkisen sektorin lääkäreiden.

Lisätietoa blokkerihoidoista löydät esimerkiksi yhdistyksemme blogista.

Translain muutoksen myötä ei terveyskeskuksilla ole velvollisuutta kirjoittaa lähetettä transpolille tutkimuksiin, vaikka he voisivat sen tehdä. Nyt noudatetaan Palkon ohjeita, joiden mukaan mt/nepsy -tutkimukset on oltava tehtynä ennen lähetteen saamista, joten sinulta voidaan velvoittaa psykiatrin arviointiin ensin. Lisää tietoa löytyy Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sivuilta. Lähetteen voi kirjoittaa myös yksityinen lääkäri. Lähetteen kirjoittamisessa noudatetaan perusteita, jotka löytyvät HUS:n sivustolta.

Onko koulussa, kotona tai harrastuksessa luotettavaa aikuista, jonka kanssa voisit puhua? Esimerkiksi opettaja, kuraattori tai terveydenhoitaja. On tärkeää, että et jää yksin. Olet tärkeä!

On myös olemassa paljon vertaistukiryhmiä, chatteja ja auttavia puhelimia, joissa voit luottamuksellisesti keskustella aikuisen kanssa.

Tutustu esimerkiksi alla oleviin chat-palveluihin (linkit ohjaavat sivustomme ulkopuolelle):

Puhelimitse löydät keskusteluapua:

  • Valtakunnallinen kriisipuhelin (MIELI Suomen mielenterveys ry) p. 09 2525 0111
  • Lasten ja nuorten puhelin (Mannerheimin lastensuojeluliitto) p. 116 111
  • Poikien puhelin (Väestöliitto) p. 0800 94 884

Kirjastokortti on kuin luottokortti, joten nimeä siihen ei periaatteessa voi vaihtaa. On täysin kirjastokohtaista, onko kirjastossa käytössä kortinhaltijan kutsumanimi. Allekirjoitukseksihan voit kirjoittaa mitä vain.

Aina kannattaa keskustella kirjaston kanssa siitä, miten he ovat asian ratkaisseet: esim. Vaski-kirjastoissa voit laittaa kutsumanimeksi, minkä itse haluat.

On ihan ok käydä haluamassaan vessassa, jos ympäristö hyväksyy asian.

Jos mitenkään mahdollista, olisi hyvä saada joku koulun vessoista järjestettyä sukupuolineutraaliksi. Jos tämä ei ole mahdollista, voi kysyä saako lapsi käyttää opettajanhuoneen vessaa.

Osoitetietoihin ja lisätietoihin voi turvallisesti ja laillisesti laittaa toisia nimiä, mutta asiakkaan/potilaan asiakirjojen on lain mukaan oltava virheettömiä ja siitä vastuussa on sosiaalihuollon tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on kirjaamisvelvoite.

Translain uudistus ei tarkoita, että korjaushoitoja tarjottaisiin jatkossakaan alaikäisille. Lakiuudistus todennäköisesti vähentäisi nykyisiä pakollisia hoitoja.

Lapset eivät ole hämmentyneitä. Heitä voi ahdistaa ja pelottaa muiden hyväksyntä, mutta sukupuolestaan he eivät ole hämmentyneitä. Aikuiset voivat joskus asiasta kuullessaan kyllä hämmentyä.

Ihan tavallinen elämä ihan tavallisena lapsena on se, mitä sekä lapset että vanhemmat kaikista eniten haluaisivat. Olisi ihanaa, että heidät nähtäisiin omana itsenään, eikä kukaan nostaisi asiasta meteliä.  Tai ettei tarvitsisi taistella, jotta he pääsevät kouluun, uimaan, matkoille tai kirjastoon ilman, että joka kerta täytyy käydä taistelu transasioiden tiimoilta.

Peruskoulun ops-perusteiden lisäksi kirjauksia yhdenvertaisuudesta ja sukupuolten tasa-arvosta on myös varhaiskasvatussuunnitelman ja lukion opsin perusteissa. Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisilla, koulutuksen järjestäjillä ja työnantajilla on velvollisuus toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta. Koululla on velvollisuus käyttää lapsen kutsumanimeä. Syrjinnästä voi ilmoittaa yhdenvertaisuusvaltuutetulle tämän linkin kautta.

Elämä on jatkumo, joka koostuu erilaisista vaiheista. Se ei ole syy jättää lapsen tarpeita huomiotta missään vaiheessa. Lapselle tärkeää kuulla, että hänet nähdään ja häntä tuetaan, vaikka kyseessä olisikin vain vaihe.

Ja vastakysymyksenä: entä jos se ei olekaan vaihe? Lopulta on kuitenkin vain yksi tapa edetä: kuunnella ja tukea lasta tämän pohdinnoissa.

Kuinka vanha itse olit, kun tiesit sukupuolesi varmaksi ja koska se oli sinulle vielä liian aikaista? Kyse on transsukupuolisuudesta EI transseksuaalisuudesta. Sukupuolella ja seksuaalisuudella ei itse asiassa ole mitään tekemistä keskenään. Transihmisistä löytyy sekä heteroita, että ei-heteroita.

Kutsuntakäytännöt vaihtelevat aluetoimistoittain. Ota yhteyttä omaan aluetoimistoosi, he auttavat mieluusti ja kertovat yksityiskohdista. Puolustusvoimien aluetoimistot (puolustusvoimat.fi).

Vapautuksen saaminen on yleensä täysin mahdollista. Kutsuntatilaisuus on pakollinen, mutta sen toteutuksesta mahdollisimman kivuttomasti voi neuvotella aluetoimiston kanssa. Jos kutsuntatilaisuua tästä huolimatta tuottaa suurta ahdistusta, kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa lausunnosta, jolla senkin voisi välttää.

Transpolille täytyy olla lääkärin lähete, ja nuoren on oltava vähintään 13-vuotias. Lisätietoa sukupuolenkorjauksesta löytyy esimerkiksi Trasekin verkkosivuilta.