Lappeenrantalainen kieltenopettaja Anne Leminen tekee kouluissa ja vapaa-ajalla ahkerasti töitä yhdenvertaisuuden eteen. Lappeenranta Pride palkitsikin hänet viime vuonna ansaitusti Yhdenvertaisuuden edistäjä -palkinnolla. Anne kirjoitti meille siitä, kuinka koulut voivat aktiivisesti tukea sateenkaarinuoria – suuret kiitokset, Anne!
Sateenkaarinuoret voivat koulussa muita nuoria huonommin. Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan ahdistuneisuus ja masennusoireilu olivat sateenkaarinuorilla lähes kolme kertaa muita nuoria yleisempiä.[1] Myös itsetuhoiset ajatukset ovat heillä tavallisempia kuin muilla nuorilla.[2] Viranomaisilla, koulutuksen järjestäjillä ja oppilaitoksilla on lakiin perustuva velvollisuus ehkäistä syrjintää sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa ja nuorten yhdenvertaisuutta. Vuodesta 2015 lähtien kaikkien oppilaitosten on tullut laatia toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelman laatiminen edellyttää lähtötilanteen kartoittamista ja sen pohjalta tarvittavien toimenpiteiden valitsemista. Suunnitelma tulee päivittää vähintään kolmen vuoden välein, mielellään vuosittain. [3]
Yhdenvertaisuus on myös opetussuunnitelmassa
Opetushallitus määrittää opetussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta kunnat ja oppilaitokset järjestävät opetuksen. Tällä hetkellä voimassa olevassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa todetaan:
Oppiva yhteisö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä. Samanarvoisuus ei merkitse samanlaisuutta. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. [4]
Sateenkaarinuorten erityisen haavoittuvasta asemasta johtuen he tarvitsevat kouluissa erityistä huomiota, jotta oikeus turvalliseen oppimisympäristöön toteutuu myös heidän kohdallaan. Edellä mainitut lakiin perustuvat velvollisuudet periaatteessa takaavat vähemmistöihin kuuluville nuorille heidän tarvitsemansa erityiskohtelun, mutta esimerkiksi kouluterveyskyselyiden tulosten mukaan käytännön toteutus jättää monin paikoin toivomisen varaa ja nuoret kokevat syrjintää myös opettajien taholta. [5]
Ajankohtainen tieto avainasemassa
Loppujen lopuksi vaaditut toimenpiteet eivät ole isoja eivätkä kalliita, mutta asennemuutosta ne kyllä monilta koulujen henkilökuntaan kuuluvilta vaativat. Tässä kouluttautuminen on avainasemassa. Opetuksen järjestäjien olisikin tärkeää huolehtia, että kunnan koko opetushenkilöstöllä on ajantasainen tieto sukupuolen moninaisuudesta ja muista vähemmistöistä. Tärkeintä on kohdata jokainen nuori yksilönä ja kunnioittaa hänen identiteettiään ja toivomaansa kutsumanimeä. Myös opetussuunnitelma edellyttää tätä (ks. lainaus yllä). Sosiaalinen transitio tukee translasten ja -nuorten hyvinvointia. Käytännön tasolla järjestettäviä asioita ovat kaikille sopivat WC- ja pukuhuonetilat ja sen varmistaminen, että tieto näistä on helposti saatavilla. Jos esim. unisex-vessoja on vain yhdessä paikassa rakennusta, tulisi heti tutustumispäivänä näyttää, mistä ne löytyvät.
Sateenkaarisymbolein välitetään viestiä turvallisesta tilasta ja aikuisesta, mutta niiden olemassaolo tulee näyttää myös puhein ja teoin
Tärkeää on myös avoimesti näyttää tukensa sateenkaarinuorille. Tämä onnistuu helposti tuomalla luokkaan sateenkaarilipun tai jonkinlaisella muulla näkyvällä sateenkaarisymbolilla esim. luokkahuoneen seinällä, avainnauhassa, laukussa tai vyöllä roikkuvana täginä tms. Jos erityisesti haluaa huomioida myös transnuoret, voi sateenkaarilipun lisäksi kiinnittää näkyviin myös translipun tai varmistaa, että sateenkaarilippu on ns. progressiivinen lippu, jossa myös translipun värit ovat näkyvissä. Sateenkaarisymbolein välitetään viestiä turvallisesta tilasta ja aikuisesta, mutta niiden olemassaolo tulee näyttää myös puhein ja teoin. Liittolaisopettaja ei käytä sukupuolittavaa puhetta ja oppiaineesta riippumatta tuo sukupuolen ja seksuaalisen moninaisuuden esille, olipa kyseessä vieraiden kielten pronominit, terveystiedon seksuaalikasvatus tai oppilaiden itsensä toteuttamien kyselyiden taustatieto-osiot. Myös tunneilla näytettävien kuvien osalta tulee huolehtia, että kaikki kuvissa näkyvät ihmiset eivät ole valkoihoisia cis-heteroita.
Kaikille sateenkaarinuorille koti ei ole turvallinen paikka
Turvallisessa koulussa kaikki aikuiset puuttuvat syrjivään kielenkäyttöön, eikä läppä riitä puolustukseksi vähemmistöjä loukkaaville vitseille. Lappeenrannassa tehtiin viime vuonna valtuustoaloite, jossa yhtenä toimenpiteenä ehdotettiin, että jokaiseen kaupungin oppilaitokseen nimettäisiin yhdysopettaja, joka erityisesti olisi perehtynyt sateenkaarinuorten asioihin ja toimisi luottoaikuisena heidän pulmissaan. Lasten ja nuorten lautakunnan vastineen mukaan kuraattorit ja terveydenhoitajat riittävät vastaamaan tähän tarpeeseen. Näiden tahojen luokse ei kuitenkaan kävellä ns. ovesta sisään, kun akuutti tilanne ilmenee. Siksi olisi tärkeää, että jokaisella nuorella on omassa oppilaitoksessaan aikuinen, johon hän luottaa ja jonka kanssa pääsee juttelemaan heti samana päivänä, olipa hän tehtävään erikseen nimetty yhdysopettaja, oma luokanopettaja tai -ohjaaja tai kuka tahansa aikuinen, johon nuori luottaa. Kaikille sateenkaarinuorille koti ei ole turvallinen paikka[6], joten vähintäänkin koulun tulisi sitä heille olla.
Teksti: Anne Leminen (Twitter)
Kuva: Aaron Burden / Unsplash
Viitteet:
[1] https://thl.fi/fi/-/mieliala-huolettaa-yli-puolta-sateenkaarinuorista-moni-jaa-ilman-tarvitsemaansa-tukea
[2] http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/sateenkaarinuori.pdf
[3] https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuussuunnittelu-oppilaitoksissa
[4] https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/429101
[5] http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/sateenkaarinuori.pdf
[6] https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162318/VN_2020_21.pdf?sequence=7&isAllowed=y